Mysteeri nimeltä

Tämän projektin aikana meiltä on kysytty monenlaisia kysymyksiä siitä, miten todellisia rikoksia ja niihin liittyviä ihmisiä voidaan käsitellä pelissä. Missä kulkee tutkimisen, viihteen ja ihmisten kunnioittamisen raja? Todellisesta rikoksesta voi tehdä pelin. Mutta silloin on myös pysähdyttävä miettimään, miten todellisia ihmisiä ja heidän kohtaloitaan käsitellään. Mysteeri nimeltä -kokonaisuutta rakentaessamme olemme joutuneet pohtimaan paljon sitä, missä…

Seurasin joku aika sitten amerikkalaista realitysarjaa nimeltä Pontikankeittäjät. Se oli varsin mielenkiintoinen ja koukuttava sarja pimeää alkoholia valmistavista lainsuojattomista, jotka kuitenkin olivat ihan tavallisia, perheellisiä ihmisiä. Alkoholi on vahvasti esillä myös trilogiassa: Kyllikki Saaren, Tulilahden ja Bodomin tapauksissa. 1950-luvulla alkoholia ei saanut kovin helposti laillisin keinoin. Alkoholiliikkeitä oli vain isommissa kaupungeissa ja niihinkin tarvittiin oma…

1950-luvun alussa elettiin aikaa, jolloin sota oli takana päin, sotakorvaukset maksettu ja edessä oli yhteiskunnan kasvun aika. Siitä huolimatta ”hullujen huoneet” eli mielisairaalat olivat ääriään myöten täynnä. Sodassa traumatisoituneita miehiä päätyi mielisairaaloihin siinä vaiheessa, kun viina, terva ja naiset eivät enää lääkkeeksi riittäneet. Koska mielisairaaloissa ei ollut tilaa, harmittomat kylähullut toivat väriä maaseudun elämään. Joka…

Kyllikki Saaren suohauta löydettiin pystyyn kuivuneen, noin metrin mittaisen suomännyn näreen ansiosta. Tulilahdella suohauta oli naamioitu ympäristöstä kaadetuilla kuusennäreillä.Molemmissa paikoissa näreet oli katkaistu jollakin teräaseella. Netin keskustelupalstoilla nämä katkaistut taimet jaksavat edelleenkin nostaa verenpainetta ja pohdintaa siitä, kenen toimesta oksat oli katkottu ja millä välineillä. Kaikkein eniten pohditaan vuolujälkiä ja mahdollista vasenkätisyyttä sekä sitä, olisiko…

Kyllikki Saaren surma 17.5.1953 oli luultavasti kaikkein kohahduttavin henkirikos Suomessa siihen mennessä. Lehdistö huolehti, että siitä tiedettiin Hangosta Utsjoelle. Kyllikin tapaus ei jäänyt yksittäiseksi koko kansan seuraamaksi, selvittämättömäksi rikokseksi. Perässä tulivat Suomen rikoshistorian tunnetuimman trilogian jatko-osat: Tulilahtden kaksoissurma vuonna 1959 ja heti seuraavana kesänä, 1960, Bodomjärven surmat. Kun asettaa näiden kolmen rikosarkiston pöytäkirjat rinnakkain, alkaa…

Nykyään true crime, tosielämän rikoksiin pureutuva lajityyppi — tuntuu olevan kaikkialla. Podcastit, dokumenttisarjat, kirjat ja pelit keräävät miljoonayleisöjä. Vaikka ilmiö vaikuttaa modernilta, ihmismielen uteliaisuus pahuutta ja arvoituksia kohtaan on vuosisatoja vanha. Mutta mistä tämä kaikki sai alkunsa maailmalla, ja miten Suomen rikoshistoria sai ensimmäisen, todellisen mediamyrskynsä vuonna 1953? Rikosliitteitä ja murha-arkea maailmalla Tosielämän rikosten raportointi…

Kun uppoutuu 1950-luvun rikosmysteereihin, yksi asia pysäyttää meidät nykyajan ihmiset poikkeuksellisen vahvasti: käsinkirjoitetut dokumentit. Ennen sähköposteja ja pikaviestejä asiat taltioitiin paperille musteella, huolella ja ajatuksella. Tämä koski kirjeenvaihtojen ja päiväkirjamerkintöjen lisäksi myös virallisia kuulustelupöytäkirjoja. Kun true crime Suomi -genren harrastaja tai tutkintapelin pelaaja saa eteensä käsin kirjoitettuja dokumentteja — aitoja tai mahdollisia väärennöksiä — astutaan…

Kun suuret, ratkaisemattomat henkirikokset otetaan työn alle ja rikosarkisto levitetään pöydälle, moni saattaa aluksi hämmentyä tiedon määrästä. Todellinen etsivätyö on kuitenkin paljon syvällisempää kuin pelkkä papereiden selaaminen. Se on kärsivällistä palapelin rakentamista, jossa mikään yksittäinen asiakirja ei kerro koko totuutta, ja jossa parhaat oivallukset syntyvät rivien väleistä. Kaksivuotisen arkistotyömme ja tuhansien aitojen esitutkintasivujen perkaamisen pohjalta…

Kyllikki Saari katosi mystisesti 17.5.1953 kotimatkallaan hengellisestä nuortenillasta. Hän ehti olla kateissa lähes viisi kuukautta, ennen kuin hänen suohautansa löydettiin. Pari kuukautta katoamisen jälkeen tosin löytyi jo ensimmäisiä merkkejä rikoksesta, mutta siitä huolimatta itse Kyllikin kohtalosta ei ollut tietoa. Oma mielikuvani 1950-luvun maaseudun elämästä on ruusunpunaisten lasien läpi nähtynä auvoisen rauhallista, huoletonta ja yhteisöllistä elämää….

Kyllikki Saaren kuolemasta on puhuttu vuosikymmenet murhana. Nykylainsäädännössä murhan keskeisimpänä tunnusmerkkinä on vakaa harkinta eli suunnitelmallisuus. Murha ei tapahdu vahingossa tai hetkellisestä yllykkeestä, vaan siihen liittyy tahallisuus, erityinen raakuus tai julmuus. Juridisesti ero on merkittävä: murha ei vanhene koskaan, mutta tappo ja muut henkirikokset vanhenevat ajan saatossa. Juuri murhana Kyllikki Saaren tapaus on edelleen auki…