Peliäkkö sää kypeliä?
Kyllikki Saaren murhatutkinnan yhteydessä verenpaine nousi ja kylmä hiki virtasi useassa pirtissä, kun poliisi suoritti ennennäkemättömän laajan ”talo talolta” -haravoinnin. Jännitystä ei niinkään aiheuttanut kiinnijäämisen pelko Kyllikki Saaren tapauksessa, vaan kaikenlaisen muun rötöstelyn, piilorikollisuuden sekä kaikenlaisten salaisuuksien julkitulo. Seksi, naiset ja viina olivat top 3.
Naisia ja tyttöjäkin ahdisteltiin. Poliisitutkinnan yhteydessä paljastui kymmeniä aiemmin ilmoittamattomia tapauksia sekä tirkistelyjä niin saunaan kuin tyttöjen kamareihinkin. Tunkeuduttiinpa toisinaan jopa sisäänkin asti. Aiheesta ei ollut aiemmin juuri puhuttu, mutta tutkinnan aikana esiin nousi useita naisia, jotka kertoivat omista kokemuksistaan.
Kaikenlaista suhmurointia tapahtui myös vieraiden vällyjen välissä. Alibeja kerratessa julki tuli kaikenlaisia valheita ja sekoiluja, kun omista tai muiden liikkeistä ja kellonajoista mentiin sekaisin yritettäessä peitellä aviorikoksia, sivusuhteita ja syrjähyppyjä, joista ei haluttu oman kumppanin tai naapurin kuulevan. Isojoki oli varsin uskonnollista seutua ja kulissit haluttiin pitää kunnossa.
Viinaa, vilunkia ja muita sivubisneksiä
Isojoella peruskauraa olivat alkoholiin liittyvät rikokset: pontikankeitto, viinan salakuljetus ja trokaaminen. Alkoholin luvaton valmistus oli kiellettyä, mutta siitä huolimatta niin sahtia, kiljua kuin pontikkaakin valmistettiin niin ammattimaisesti kuin omaan käyttöönkin. Pontikkatehtaan ilmiannosta Isojoen kunta oli luvannut 50 markan palkkion. Parhaana päivänä tehtaita paljastui pitäjän alueelta jopa kahdeksan. Tanssipaikoilla nautiskelu oli myös kiellettyä, joten pulloja piiloteltiin maantien varrelle tai halkopinoihin.
Pimeä viinakauppa ei ollut ainoa tapa tienata verokarhulta salassa lisätienestejä. Pimeää työvoimaa käytettiin kaikenlaisiin töihin, ja säästöä syntyi, kunnes poliisit alibeja tarkastaessaan alkoivat kysellä myös työsuhteista ja tienesteistä. Puuttuvia työsopimuksia ja ilmoittamattomia tuloja ei voinut kuitata pelkillä selityksillä, jos laiminlyönnit tulivat viranomaisten tietoon. Jos laiminlyönnit tulivat ilmi, kukkaronnyörejä joutui aukomaan verottajalle, sakoista ja muista mahdollisista rangaistuksista puhumattakaan.
Raha oli kovan työn alla ja tilaisuus tekee varkaan. Erilaiset huijaukset ja kiristyskirjeet sekä kostoilmiannot olivat tutkijoille tuttuja juttuja. Useille lehdistössä nimetyille epäillyille sekä varakkaammille isännille oli esimerkiksi lähetetty jopa 150 000 markan kiristyskirjeitä, joissa vaadittiin rahaa tai muuten uhattiin ilmiantaa vastaanottajat Kyllikin murhaajiksi. Naapurit sen sijaan tekivät toisistaan perättömiä kostoilmiantoja vanhojen kaunojen vuoksi varsin naurettavienkin yksityiskohtien vuoksi.
Kaiken maailman varkaita, kavaltajia, pyöräkaappareita ja jopa vankikarkureita saatiin tutkinnan aikana kiinni. Melkoista siivousta siis tapahtui – ja siitä huolimatta Kyllikin murhaaja onnistui pääsemään poliisin haavista.
