|

Rikostutkinta 1950-luvun Suomessa — CSI-kuvitelmista karuun arkeen

Poliisin tekemästä rikostutkinnasta tulee ensimmäisenä mieleen CSI-sarjoista tutut elementit: alueen eristävä nauha, valkoinen suojahaalari ja vaaleansiniset kengänsuojukset, keltaiset todistusaineistomerkit ja valkoisella maalattu uhrin kuva lattiassa. Todellisuus ei kuitenkaan ole tuon mielikuvituksen tuottaman mukainen tänä päivänä, eikä se ollut lähellekään tuota myöskään 1950-luvun tutkimuksissa.

Palatessamme ajassa yli 70 vuotta taaksepäin elettiin sodanjälkeistä aikaa. Tutkintaviranomaiset elivät maailmassa, jossa tekniikkaa ei ollut, ei edes kameroita tai autoja ollut välttämättä käytettävissä. Kun suuri rikos tapahtui maaseudulla, paikallisella nimismiehellä ja kyläpoliisilla oli käytössään todella rajalliset resurssit. Kuljettiin jalkaisin, polkupyörillä ja pirssillä. Puhelimia oli harvassa ja tiedonkulku hidasta – paitsi juoruissa. Lääninrikosetsivät sekä Keskusrikospoliisin tutkijat kutsuttiin paikalle vasta silloin, kun omat keinot loppuivat.

Massiivista jalkatyötä pirteissä ja mökeissä

DNA-tunnisteet, televalvonta ja GPS-seuranta ovat nykyaikaa. Kyllikki Saaren aikaan, vuonna 1953, tutkinta perustui pääosin ihmisten jututtamiseen. Poliisit kiersivät kaikissa Isojoen mökeissä ja pirteissä. 376 tutkintalinjaa, yli 700 kuulustelua, 2 000 sivua suurelta osin käsin kirjoitettua pöytäkirjaa ja 5 000 henkilön rekisteriarkisto ovat muistona nykypäivän tutkijoille siitä massiivisesta jalkatyöstä, jonka poliisi tuolloin tutkinnan eteen teki.

Valokuvia oli niukalti, sormenjälkiä vielä vähemmän. Verestä osattiin erottaa se, oliko kyseessä ihmisen veri sekä veriryhmä. Ei siis ole ihme, että muutama tuon aikakauden mysteereistä on jäänyt meillekin vielä pohdittavaksi. Nykymenetelmin tapaukset olisivat saattaneet ratketa todella nopeasti – tai sitten ei.

Astu sisään kuulusteluhuoneen psykologiseen shakkiin

Tämä aito, hiomaton ja rehellinen 1950-luvun poliisityö on se perusta, jolle Mysteeri nimeltä Kyllikki Saari -tutkintapeli on rakennettu. Se psykologinen shakki, jota aikalaiset etsivät joutuivat pelaamaan, ja taito lukea ihmistä – kuka puhui totta, kuka suojeli naapuriaan ja kenen alibi oli rakennettu liiankin täydelliseksi – on nyt sinun ratkaistavissasi.

Rikosarkisto on auki. Oletko valmis testaamaan, olisiko sinusta ollut tuon ajan päätutkijaksi?

Mysteeri nimeltä Kyllikki Saari on tutkintapeli, jonka rajoitettu esikoissarjan on saatavilla 1.8.2026 alkaen verkkokaupassamme. Aloita tutkimukset ja katso, mihin sinun looginen päättelykykysi riittää.

Aloita tutkinta Rikosarkistossa

Mysteeri nimeltä
Etusivu » Rikostutkinta 1950-luvun Suomessa — CSI-kuvitelmista karuun arkeen

Samankaltaiset artikkelit

  • |

    Kyllikki Saari -tutkintapeli aidoissa maisemissa

    Vuokrasin ison ja ihanan matkailuauton vapuksi. Olin suunnitellut, että lähden lasteni — jotka molemmat ovat jo yli kaksikymppisiä aikuisia — kanssa muutamaksi päiväksi reissuun. Ajatuksissani siinsi tietysti Isojoki… Helka ja ”Osku” eivät olleet pelanneet Mysteeri nimeltä Kyllikki Saari -peliä vielä ollenkaan. Vaikka he ovatkin joutuneet elämään tämän kahden vuoden kehitysprosessin rinnalla, itse tutkintapeli oli heiltä…

  • |

    True crimen historian juuret

    Nykyään true crime, tosielämän rikoksiin pureutuva lajityyppi — tuntuu olevan kaikkialla. Podcastit, dokumenttisarjat, kirjat ja pelit keräävät miljoonayleisöjä. Vaikka ilmiö vaikuttaa modernilta, ihmismielen uteliaisuus pahuutta ja arvoituksia kohtaan on vuosisatoja vanha. Mutta mistä tämä kaikki sai alkunsa maailmalla, ja miten Suomen rikoshistoria sai ensimmäisen, todellisen mediamyrskynsä vuonna 1953? Rikosliitteitä ja murha-arkea maailmalla Tosielämän rikosten raportointi…

  • |

    Näreistä vuoltua

    Kyllikki Saaren suohauta löydettiin pystyyn kuivuneen, noin metrin mittaisen suomännyn näreen ansiosta. Tulilahdella suohauta oli naamioitu ympäristöstä kaadetuilla kuusennäreillä.Molemmissa paikoissa näreet oli katkaistu jollakin teräaseella. Netin keskustelupalstoilla nämä katkaistut taimet jaksavat edelleenkin nostaa verenpainetta ja pohdintaa siitä, kenen toimesta oksat oli katkottu ja millä välineillä. Kaikkein eniten pohditaan vuolujälkiä ja mahdollista vasenkätisyyttä sekä sitä, olisiko…

  • |

    Pontikankeittäjät 

    Seurasin joku aika sitten amerikkalaista realitysarjaa nimeltä Pontikankeittäjät. Se oli varsin mielenkiintoinen ja koukuttava sarja pimeää alkoholia valmistavista lainsuojattomista, jotka kuitenkin olivat ihan tavallisia, perheellisiä ihmisiä. Alkoholi on vahvasti esillä myös trilogiassa: Kyllikki Saaren, Tulilahden ja Bodomin tapauksissa. 1950-luvulla alkoholia ei saanut kovin helposti laillisin keinoin. Alkoholiliikkeitä oli vain isommissa kaupungeissa ja niihinkin tarvittiin oma…

  • | |

    Tiimipelistä asiaa

    Pikkujoulut tai tiimin virkistysilta jälleen tulossa, mutta kaikki on jo kokeiltu… On keilattu, heitelty frisbiitä, sodittu lasersotaa ja tietty saunottu. Tai sitten on istuttu kalvosulkeisissa teoriaopinnoissa yhden jos toisenkin aiheen tiimoilla. Päivän päätteeksi kaikilla (tai ainakin useimmilla) on ollut mukavaa ja takataskussa uutta omaksuttavaa, mutta seuraavana työpäivänä arki on astunut takaisin kuvioihin. Rahaa paloi, mutta…

  • | |

    Kyllikki Saaren murhan selvittämisessä mentiin metsään

    On vaikea kuvitella 1950-luvun ympäristöä, kun katselee Isojoen maisemaa itse mukavasti lämmitetyssä autossa melko hyväkuntoista asfalttitietä ajellen. Kyllikin aikaan tie on ollut kaikkea muuta kuin mukava ajaa. Tie on ollut paikoin pehmeä, pintaan on noussut aika isojakin kivenmurikoita ja sitten sateen jälkeen tien pintaan on noussut vielä toisenlainen ongelma, nimittäin nimismiehen kiharat eli pienet ja…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *